Jyviä

Tähdet kääntyvät
hitaasti yllämme
mahtavat voimat
ja hiekanjyviä rannalla


Ikkunasta ääniä
yö on lämmin
minä uneton
ja tähdet kääntyvät


Erämaalla askeleet
tuntemattomat kohtaavat
hiekanjyviä rannalla
mutta jonkun on laskettava


Lopun merkkejä
taivaalla muuttuvia
mielikuvitushahmoja
äänet ikkunasta vaienneet


-27.7.2012

O

Hänen ihonsa
on tähtikarttani


sen taivaankappaleisiin
minä suunnistan


Hänen sydämensä
kiivas ja kuninkaallinen


kaikkea hänessä
minä rakastan.


-4.7.2012

I-II

I

Melankolian saaret
keskellä katumusten merta
surujen aaltoja
pettymyksen tuulta


Tällä saarella
on tuttua ja turvallista
kipeää ja kallista


Turvassa harmaassa
turvassa raskaassa
pehmeässä pimeässä
kyynelten ystävänä
päivästä päivään


Kauneus kapenee
kuin valo hiljaa
sisin kalpenee,
vain varjo jostain aiemmasta,
jostain vieraasta,
jostain alemmasta

II

Ja kauneus kapenee

on koleaa

sisällä kylmenee

jokin liekki lepattaa

jokin pelottaa

on yhä koleaa

tuuli käy

aallot lyövät

kuin epätoivo

vesi nousee

ilman sadetta

kyynelten kadottua,

unohdettua

koleaa

kuin aamu ennen aurinkoa

ja kalpeus

taivaan puhtaus

onneako

iankaikkisuus kuolevaisessa

-7.4.2012

Vaunu

Tämä on vain kapina,

oli kyse itsestämme

tai ympäristöstämme

se kyllä huolehtii,

että aikamme koittaa

hetken lyödessä

osumat tuntuvat

entistä enemmän

oli kyse itsestämme,

oli aina kyse meistä

ja niin monesta sanasta,

eikä meidän aikamme

ollut koskaan rajaton,

mutta laulumme on ajaton

se kaikuu yhä yllämme

vuorilla, merillä, sisällämme

se kaikuu aina hautoihin

kaikuu hetken lyödessä

se kyllä huolehtii,

että osumat tuntuvat

- tämä on vallankumous!

-21.3.2012

Aavikolla valoja,
tuulien tuomia
tähtipaloja


Viisaat sanat
ja elämän henki,
kaikki on silti vähäistä


Hän hengittää,
ja maailmani vapisee
kuin ensi kertaa


-22.12.2011